Asiakasuskollisuus – en ole kuullutkaan!

26.08.2010

Tässä tarinassa tulee varmaan jatkoa, koska juttu on kesken. Mutta aloitetaan kuitenkin.

Olen ollut about 44 vuotta saman pankin asiakas. Fuusioita ollut 80-luvusta alkaen, logoja vaihtunut, mutta asiakkuus on säilynyt samassa leirissä turvallisen konservatiivisesti. Tili siellä, viikkorahoja tullut ja mennyt, palkkaa tullut ja mennyt, laskuja maksettu, lapsia tullut asiakkaaksi, yrityksiä asiakkaana eli nykytrendeillä huono asiakas ilman asuntolainaa, ainoastaan rahavirtaa edestakaisin ja vähän sijoituksia. Ja oltiin siellä opiskeluaikana ihan töissäkin. Uskollinen asiakassuhde sanan varsinaisessa merkityksessä.

Pankkikonttoriinhan ei voi mennä fyysisesti käymään, sillä siellä tulee hulluksi. Tai ainakaan siellä ei tunnu odotuslappu kädessä olevan ketään muita kuin hulluja. Niinpä olen modernisti online. Onlinemaailmassa alusta lähtien työtä tehneenä olen sen suuri fani, mutta myös tiedostan riskit ja ne koin nyt itse. Pienen pieni, lähinnä verotuksellisista syistä otettavan lainan lainahakemus netissä ja vastaus kyynisesti muutaman päivän päästä kuului kuin robotin suusta, tai ehkä se sellainen olikin; “Kokonaisarvion perusteella luottoa ei myönnetä”. Jassoo. Kihahti takaraivon varaventtiili oikein kunnolla, koska summa oli puolet kuukauden aikana tilille tulevasta rahasta ja vastaus persoonaton, koko 40+ vuosien asiakkuuden yliajava ja totaalisen tyhmä.

Ei muuta kuin koneen ääreen, pankkitunnuksilla sisään ja palautteen pariin. Siitä tuli pitkä ja sävyltään sitä luokkaa, että tyhmäkin asiakaspalvelussa työskentelevä ymmärtää kävellä esimiehensä luo kysymään neuvoa. Ei voinut jäädä kenellekään epäselväksi, että nyt lähtee viisi henkilöasiasta ja kaksi yritystä pankkiasiakkuudesta pois. Juuri tehtyjen pankin vakuutuspartnerin yritysvakuutusten lisäksi. Mutta ei. Vastaus oli yhtä tyhmä kuin ensimmäinenkin ja asian kerrottiin sitten siirtyvän oman konttorini hoidettavaksi. Online -banking riski #1;olet kasvoton, vailla mitään historiaa, taustoja tai tietoja oleva numerosarja. Asiakasodotus on ehkä toinen; eikö tuon numerosarjan pitäisi kertoa oikeasti kuka olen? Eikö siellä netissä asioiminen pitäisi jotenkin olla sama kuin omaan konttoriin käveleminen?

Oman konttorin yhteydenottoa odotellessa pistin jo seuraavan pyörän pyörimään, eli yhteydenotto ainoaan jotenkin kansainväliseen arvomaailmaan sopivaan toiseen pankkiin, vaikka pieni paikallispankki voisikin olla parempi vaihtoehto. Viesti oli selvä; siirrämme viiden ihmisen ja kahden yrityksen pankkiasiakkuuden teille nyt, soittakaa tähän numeroon. Ei ole soittoa kuulunut ja tämä tapahtui jo kaksi päivää sitten. Minä ainakin olisin soittanut samana päivänä, joten ihmettelen vaan mihin nuo yhteydenottoviestit mahtavat tässäkin pankissa joutua?

Oma pankkineuvojani soitti ja pyysi käymään pankissa allekirjoittamassa paperit ja asia on järjestyksessä. Muuta viestiä tuosta pankista ei ole sitten tullutkaan. Ehkä menen, ehkä en. Ehkä odotan jotain kommenttia asiaan. Tai tuon toisen pankin soittoa.

Rakas lentoyhtiöni SAS muisti ennenvanhaan ainakin suklaalla kun reklamaatioita tuli. Oli sekin sentään jotain. Tosin eipä ole niitäkään enää vuosiin tullut. Asiakasuskollisuus? Unohda koko juttu.

Advertisements