Historiasta nykypäivään.

30.11.2009

On kulunut 70 vuotta talvisodan syttymisestä. Tuohon aikaan mahtuu monta vaihetta suhtautumisessa sotaan. Oli aika jolloin oltiin hiljaa ja varovaisia, ja tuli aika jolloin sodasta ja sotaveteraaneista taas saatiin ja haluttiin puhua. Vaikeiden asioiden käsittely ei varmasti ole suomalaisten vahvinta aluetta, joten tätäkään ei kannata katsoa taaksepäin. Realiteetteja, näkemyksiä, erilaisia aikakausia. Antaa historian olla ja mennään eteenpäin. Historia opettaa, mutta luulenpa että opit on jo opittu.

Eilen tuli YLE TV1:ltä dokumentti “Sota ilman voittoa”. En ole itse mikään aivan hirvittävän sodanajan asioiden vatvoja, mutta tuo ohjelma teki sen, mitä sodan molemmat osapuolet olisivat ansainneet jo vuosikymmeniä sitten. Molemmat osapuolet samassa ohjelmassa, kaksi nuoren polven edustajaa rajan molemmilta puolilta, heidän elämässään kaksi sotaan osallistunutta isoisää, mutta sodassa vain yksi puoli. Loppujen lopuksi tämäkin sota oli turha, eikä siinä oikein kumpikaan osapuoli rintamalla tiennyt mistä oli kysymys. Kuten niin monessa muussakin sodassa kautta historian. Jatko sitten loi ehkä sitä käsitystäkin sodan tavoitteista, mutta syyt, harkinta ja päätökset tehtiin 70 vuotta sitten kriteereillä, jotka pysyivät pimennossa ehkäpä näihin päiviin asti.

Mutta rajanaapureita ollaan ja se ei miksikään muutu. Ehkä “Sota ilman voittoa” osaltaan toi pisteen historialle ja voidaan mennä eteenpäin. Uskon, että nykysukupolvet molemmilla puolilla rajaa ansaitsevat sen. Pistetään ikävät muistot kaappiin ja pidetään siellä. Ei niistä kuitenkaan mitään hyötyä ole. Positiivisesti ja avoimesti ajatellen maailma menee eteenpäin täälläkin.

Hyvä YLE, hyvä venäläissuomalainen yhteistyö, hyvä Ville ja Sergei! Itsenäisyyspäivänä tulee uusintana ja netistä löytyy tämän viikon. Kannattaa katsoa.

Advertisements