Suomen tulevaisuuskuva on tässä.

30.09.2009

Suomen väkiluku ylittää kuusi miljoonaa vuonna 2042, jos kehitys jatkuu kuten Tilastokeskus arvioi, eli vuodesta 2034 eteenpäin väestökasvun ylläpitäjä on nettomaahanmuutto.

Maan väestö vanhenee ja ulkomaalaisia pitää saada lisää. Ei ole helppoja rasteja kumpikaan. Väestön vanheneminen tuo mahdollisuuksia uuteen bisnekseen, jos seuraavan sukupolven asenne on avoin palvelukulttuurin syntymiseen. Jos ei ole, pakka on niin sekaisin, että ei siinä poliitikkojen puheetkaan enää riitä. Ulkomaalaisia pitäisi saada lisää, mutta miten? Kuka tänne oikeasti haluaa, ellei työn perässä? Mistä tuo työ syntyy, jos ei palvelusektoria oikeasti synny? Kaikki vaan paikkaamaan eläkkeelle siirtyvää ikäluokkaa vai?

Terveys on jo hyvää bisnestä ja kasvaa edelleen. Vielä kun sen saisi bisneksen ammattilaisten käsiin, eikä lääkäreiden. Kaikki kunnia lääkäreille, mutta suutari pysyköön lestissään. Jos halutaan tehdä kunnon palvelubisnestä terveyteen, niin kannattaa antaa oikeaa vetovastuuta palvelubisneksen osaajille. Jos niitä nyt sitten Suomesta löytyy. Tänäkin kesänä olen miettinyt monta kertaa, miksi yksityinen lääkäribisnes pitää asiakkaistaan yhtä huonosti kiinni kuin autokauppa? Olen kahden lääkäriaseman pitkäaikainen kanta-asiakas, mutta aika pientä on tuo muistuttaminen sieltä suunnalta. Tai ehkä tuo sana “kanta-asiakas” on jo liikaa, koska asiakkuudenhallinnasta ei näytä olevan tietokaan. Jos ei edes hammaslääkäri muistuta olemassaolostaan, tai lääkäriasema ei hallitse yksinkertaisimpiakaan asiakkuudenhallinnan elementtejä, niin kyllä jossain mättää. Tai sitten bisnes on niin hyvää, ettei tarvitse. Mutta terveisiä kuitenkin; yhteystietoni teillä ainakin on.

Mutta terveysbisnestä tukevalla tiellä kyllä ollaan; työikäisten määrä alkaa vähetä jo ensi vuonna suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Ja mitä mahtaa tapahtua julkisen sektorin työpaikoille? Vuoteen 2040 mennessä yli 65-vuotiaita on väestöstä 27 prosenttia. Nyt luku on 17 ja vuonna 2060 jo 29 prosenttia. Vuonna 2060 Suomessa olisi sitten 1,79 miljoonaa eläkeläistä. Sukugeenit sen verran hyvät, että saattaa tuohonkin aikaan vielä päästä. No, ainakin kaltaistansa seuraa riittäisi Suomessa.

Tilastokeskuksen mukaan nettomaahanmuutto pitäisi olla vuoden 2034 jälkeen 15,000 ihmistä vuodessa. Aikamoinen jono ihmisiä. Jonka pitäisi olla vielä jatkuva. Ja kyllä aika paljon pitää asenteissa ja yhteiskunnassa tapahtua samassa ajanjaksossa, jotta tuo väestönlisäys odotetussa muodossa myös toteutuu. Suomi on kansainvälistynyt viimeisen kymmenenkin vuoden aikana paljon, mutta kyllä tämä on aika kaukana vielä kansainvälisestä maasta. Mutta ehkä seuraavat 25 vuotta ovat mullistavia tuossakin mielessä.

Samainen raportti ennustaa maaseudun autioituvan ennestään. Valitettavaa, mutta ymmärrettävää. Eikä siinä paljon modernit ja romantisoidut kaupunkilaisten etätyösuunnitelmat auta. Suomalainen maaseutu alkaa näyttämään aika surulliselta, eikä nykykehitys sitä näytä muuttavan. Muna vai kana -ongelma kokonaisuudessaa; jos maaseudulla ei ole töitä ja palveluita, niin ei sinne kukaan lapsiperhekään muuta, ja palveluita ei kukaan rakenna ennen kuin on tulijoita. Eikä maajussille morsiamet vielä ongelmia ratkaise; lupaus ja lupauksen lunastaminen ovat kaksi eri asiaa. Paikkamarkkinointia moni kunnanisä on opiskellut ja omaksunut, mutta haasteet ovat kovat.

Vielä kun tuo kaupunkilaistuminen näkyisi jossain muualla kuin järjettömästi keskitetyllä ja ruuhkautetulla pääkaupunkiseudulla. Että on sitä oppimista kaupunkien johtajillakin.

Advertisements